torstai 3. tammikuuta 2008

VUOSI 2008

Hyvää tätä vuotta, niin kai ne ihmiset tapaa toivottaa! Mulla oli mielenkiintoiset ja rankat pari viimeistä päivää. Lauantaina lähdettiin emänän, isännän, Anun ja Milan kanssa jonnekin. Perillä selvisi että paikka on mökkikylä tai oikeastaan sellainen rivitalokylä. Perillä odotti vielä emännän ja isännän kaverit, jotka on meilläkin vieraillut useasti. Milan "isäk" tuli vielä seuraavana päivänä.

Meillä oli tosi mahtavaa, välillä päästiin metsään juoksemaan, välillä painittiin sisällä, välillä nukuttiin ja sit välillä oltiin ihan kaksinkin. Mä otin ihan rennosti ihmisten poissa olon, koska tiesin että ne tulee takaisin kuitenkin, eihän näin komeeta ja ihanaa poikaa voi jättää. Ei ollut kyllä kovin kivaa, kun Mila pissas ja kakkas lattialle ja sotki meidän kämpää, seuraavana päivänä mä opetin ettei sisälle kakita.

Ihmiset ei oikein tykännyt kun me ei Milan kanssa millään oltas maltettu nukkua, kun ihmiset nukku. Pitihän sitä leikkiä ja sitten välillä vahtia ettei Mila vaan mee emännän ja isännän viereen. Viimeinen yö sitten nukuttiinkin erillään, Mila pääsi yläkertaan, kun osas mennä rappuset ylös ja alas ja mä pääsin emännän ja isännän viereen.


Nelson kävi vierailulla sunnuntaina, mikä oli tosi mahtavaa. Me juostiin Nelsonin kanssa niin kovaa ettei Mila pysynyt perässä ja ihmisetkin meinas jäädä jälkeen. Mä loukkasin vähän jalkaanikin, mutta onneksi se ei menoa haitannut. Harmillista oli ettei Nelson voinut jäädä pidemmäksi aikaa kyläileen vaan joutui lähtemään illalla kotiin.

Useana päivänä oli kuulunut ylimääräisiä ääniä metsässä, mutta en mä jaksanut niistä kiinnostua, kun oli niin paljon kaikkea muuta kivaa. Maanantaina äänet lisäänty mutta ei mua ne sen enemäpää kiinnostanut, vaikka ihmiset olikin kiinnostuneita niistä väri-ilmiöistä taivaalla. Mä nautin kun pääsin yöllä ulos niin että oltiin Milan kanssa molemmat hihnassa ja emäntä keskitty vaan mun kanssa puuhaileen eikä antanut huomiota Milalle, kaiken lisäksi mä sain paljon namipaloja, kun tehtiin juttuja.

Tiistaina pääsin kotiin lepäämään ihan ilman Milaa. Ihmisetkin oli kyllä vähän aikaa poissa mutta illaksi tulivat takaisin. Kyllä oli rankat päivät mutta kivaa oli.

Ei kommentteja: