tiistai 2. lokakuuta 2007

Mahtava viikonloppu

Perjantaina emäntä alkoi taas pakkaamaan laukkuja, se tiesi sitä, että taas mua viedään johonkin. Niinkuin mä arvasin, mut pakattiin autoon ja lähettiin koko perheen voimin. Perille päästyä mua odotti mahtava yllätys sillä tapasin veljeni Nelsonin. Olimme menneet Nelsonin perheen luokse, joten luvassa oli mahtava viikonloppu.

Jälleen kerran sain touhuta kaikkea kivaa Nelsonin kanssa, juoksimme, painimme, söimme luita, nukuimme. Nelson näytti mulle kivoja paikkoja ja käytiin karhu jahdissakin... Tai lenkillä jossa käytiin oli nähty karhu ja jälkeenpäin kuulin, että karhu oli nähty sielä myös maanantaina. Nelsonin kanssa on mahtavaa olla, koska me tulemme hyvin juttuun ja pidämme samoista asioista. Omistajillammekin taisi olla kivaa ainakin he nauroivat paljon. Välillä Nelson vahti kotia, vaikka en ymmärtänyt miltä kotia vahdittiin, olin juonessa mukana. Yhdessä juoksimme ympäri asuntoa ja välillä piti munkin haukahtaa, vaikka meistä kahdesta Nelson pitää enemmän ääntä, mä käytän muita konsteja...

Lauantaina matkustin yhdessä Nelsonin kanssa meidän autossa, mikä oli paljon mukavampaa kun matkustaa yksin. Lauantaina olimme jännässä paikassa, ihmiset kutsuivat sitä koiranäyttelyksi. Näyttelyssä tapasin veljeni Alin ja Castorin sekä siskoni Muusan. Minä, Nelson, Ali ja Castor oltiin samaan aikaan juoksemassa kehässä. Välillä oli vaikea keskittyä emännän vierellä juoksemiseen koska perässä tulivat veljet, olisin mielummin pysähtynyt leikkimään niiden kanssa. Meidän veljesten lisäksi kehässä oli myös yksi ulkopuolinen uros, joka sitten voitti koko luokan. Mä olin kolmas viidestä pennusta, Castor oli 2, Nelson 4. ja Alli 5.

Näin ne tuomarit musta kirjoittivat: "Tässä pennussa on lupaavat rakenne aineet kauniiksi pinseriksi, kun saa massaa ja kehätottumusta. Erittäin kaunis ilme, pitkä pää ja oikeat mitta suhteet. Tarvitsee paljon aikaa."

Sunnuntaina matkustin autossa kotiin, väsyneenä mutta onnellisena mahtavasta viikonlopusta. Oli niin rankka viikonloppu, että jäin tyytyväisenä kotiin, kun emäntä ja isäntä lähti rakennus hommiin.

Ei kommentteja: