lauantai 26. huhtikuuta 2008

Mamma, me tuotiin saalis!

Tänään, kun käytiin mökillä "mummon", Anun, Milan ja Mikin kanssa, koirat järjesti yllätyksen. Kävelimme metsän kautta mökille, mummon mennessä autolla. Koirat meni jossain edellä, hetken päästä alkoi kuulua kummallista ääntä. Oltiin aivan varmoja et koirat ajaa sorsaa takaa sellaiselta se ääni kuulosti. Ei tarvinnut kauaa miettiä mitä tapahtu, kun ääni voimeni. Rinnettä alas meitä vastaan juoksi supikoira edellä ja pinskut perässä. Anu kirkui ja mä aloin kieltää koiria. Itse en ois uskaltanut/kerennyt mennä koirien ja supikoiran väliin. Mila jätti leikin sikseen, Miki varmisti et sai ajettua supikoiran ojaan.

En tiedä kuvitteliko koirat saalistavansa vai leikkivänsä uuden kaverin kanssa. Joskus kun Miki on lähtynyt pupun perään on kuulunut kimeää haukkua, kuten myös jos Miki on joskus leikkinyt Lacotte Viton kanssa saalistusleikkejä, Vito edellä Miki perässä. Nyt oli molemmat koirat hiljaa, häntä pystyssä, korvat iloisesti eteenpäin. Onneksi saatiin koirat mukaamme eikä kenelläkään sattunut vahinkoa.

torstai 24. huhtikuuta 2008

HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ KOIRAPÄIVÄÄ!

KOIRAN ELÄMÄNOHJEET
*Käytä hyväksesi jokainen mahdollinen ilonhetki.
*Hurmioidu raikkaan ilman ja tuulen hyväilystä kasvoillasi.
*Rakkaimpiesi tullessa kotiin riennä tervehtimään heitä.
*Ole tottelevainen silloin kun se on etusi mukaista.
*Nauti, kun joku tahtoo rapsuttaa vatsaasi.
*Ota nokoset ja venyttele ennen kuin nouset.
*Juokse, telmi ja leiki päivittäin.
*Syö halukkaasti ja innostuneesti.
*Ole uskollinen.
*Älä milloinkaan teeskentele olevasi joku muu kuin olet.
*Jos haluamasi on kätkössä, kaiva kunnes löydät sen.
*Jos jollakin on huono päivä, istu hiljaa hänen lähellään ja työnnä kuonosi hellästi hänen syliinsä. *Suo itsellesi yksinkertaisia iloja kuten pitkiä kävelylenkkejä.
*Nauti huomiosta ja anna ihmisten koskettaa itseäsi.
*Älä pure, jos murina ajaa saman asian.
*Kun olet onnellinen, tanssi ympäri ja heiluta koko kehoasi.
*Älä juutu syyllisyyteen ja mökötykseen, vaikka sinua arvosteltaisiin kuinka. Juokse heti takaisin ja solmi uudestaan ystävyyden siteet.

tiistai 15. huhtikuuta 2008

Jumpparilla

Miki kävi tänää (lue maanantaina) fysioterapeutti ja osteopaatti Leena Piiran vastaanotolla, kun hänellä oli tänää vastaanotto Hämeen kennelinpiirin tiloissa. Sain kuulla et Mikillä on vinolantio. Jossain vaiheessa oon itsekin miettinyt et onkohan Mikin selkäranka suora ja nyt näinkin Mikin istuessa ja maatessa et vinoon kääntyi lantiosta. Vinolantio saattaa säteillä kipua rintarankaa ja jopa niskaan asti. Leena Piira oli myös sitä mieltä et koiralla on korkea kipukynnys, ettei näytä kipua ennenkö on tosissaan kipeä. Stressiä ja kiihtymistä tulisi myös välttää siinä mielessä ettei koira aiheuta itselleen vahinkoa, kun ei stressissä tunne kipua.

Jumpparin vastaanotolla Miki oli kuonokappa päässä, mikä ei alkuunsa miellyttäny, mutta koska Miki on jonkin verran pitänyt kuonokoppaa hyväksyi sen. Hetkellisesti oli pitkälläänkin, mutta välillä oli pakko touhuta ja olla terävänä. Kovasti Miki painoi mun käsiä vasten etukropallaan, koska ei millään uskaltanut laittaa pitkälleen, vaikka silmät lupsuivat päässä. Seuraavan koiran haukkuessa ulkona Mikin meinas olla vaikea pysyä nahoissaan, olis tehnyt niin kovasti mieli päästä ulos.

Kotiin saatiin ventyttely ohjeet lenkkien jälkeen sekä ohjeita lämmittelyyn ennen treenejä. Venyttelyitä teimmekin Mikin kanssa lenkin jälkeen, hienosti jaksoi Miki venytellä niin kauan kuin namia oli kädessä. Hankalaa on nopean koiran kanssa saada se rauhoittumaan hitaisiin venytksiin, mutta pikkuhiljaa. Saimme myös ohjeen syöttää B-vitamiinia kuukauden kuurin ja sitten vielä sellaista valmistetta, joka voitelee selkärangan niveliä. Taukoa agilitystä tai muista harrastuksista ei tarvitse pitää mutta puolentunnin ravilenkki ennen treenejä pitää tehdä ja ennen kuin päästää koiraa vapaaksi edes metsään juokseen pitää koiruutta lämmitellä hihnalenkillä. Emännän kunto ainakin nousee jos ravuutan koiraa ennen agilityä ja sitten sielä vielä juoksentelen.

tiistai 8. huhtikuuta 2008

Mikille temppukoulu

Tänää peruuntui toko treenit, joten keksin Mikille temppuja. Motivointipäivässä harjoiteltiin self-controll harjoitusta ja sitä oon jalostanut. Temppua oon jo esitellyt mm. Jounille ja öidilleni eikä ne ensin tajunnut mistä koko asiassa on kyse, toivottavasti temppua saa jalostettua vieläkin pidemmlle. Tällähetkellä temppu menee niin että näyttäisi kuin Mikiä inhottaa nakit, lihapullat, sydän yms makupalat.

Mulla on kämmen, jossa on makupaloja auki. Miki vilkaisee makupaloja ja kääntää päätänsä oikealle. Temppua on ollut tosi kiva treenata, koska se on alusta asti perustunut koiran omaan hoksaamiseen enkä ole missään vaiheessa näyttänyt mitä koiruuden tuli tehdä eli toiminut poimimalla & vahvistamlla koiran tarjoamaa käytöstä.

Tänää myös harjoiteltiin myös haukuttamista, tosin ääni minkä sain oli tällähetkellä vasta pieni tuh. Miki kyllä haukkuu liiankin kanssa kun ovikello soi tai joku tulee sisään, mutta käskystä meillä ei haukuta. Saa nähdä kaduttako mua joskus jos opetan koiruuden haukkumaan käskystä, jos se sitten haukkuu liiankin kanssa. Onko kellään kokemuksia haukkumis asiasta? Käskystä haukkuminen vois olla käytännöllistä hakutreenejäkin ajatellen, vaikka tällähetkellä oon rullan kannalla, tosin noutaminen on vaiheessa.

En muista milloin mulla ois ollu niin hauskaa kun tänää katsellessani pinskua, joka yritti keksi mitä sen pitäisi tehdä saadakseen nakkeja. Miki peruutti, mani mahhan, hypähti taaksepäin, istui, kiersi mua, kiersi lasia, jonka alla nakit oli, Miki tuuppi nenällään lasi, tassullaan lasi, yritti kääntää lasia ympäri yms...

Kaikkein hankalinta käytöksestä poimimalla opetettujen temppujen kanssa on palkitsemisen ajoitus. Naksutin vois auttaa, mutta oon käyttänyt sitä niin vähän etten oo saanut Mikiä ehdollistumaan sen ääneen. Viikonlopun motivointipäivässäkin treenattiin palkitsemisen ajoitusta ihmisillä tehtävillä tempuilla ja sai todella huomata kuinka hankalaa se on.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2008

Motivointi ja leikkimistä!

Mamma oli eilen 8 tuntia Miia Laamasen motivointipäivässä, jonne pääsin itsekin harjoituskoiraksi. Ohjelma kurssille oli seuraava:

10.00 - 13.00 * Teoriaa koiran oppimisesta ja miksi leikkiä
13.00 - 14.00 ruokatauko
14.00 - 15.00 * Leikkejä demokoirilla
15.00 - 17.00 (tai 18.00)* Leikkejä omilla koirilla kentällä, kesto riippuu koirien kestävyydestä.
17.00 (18.00) - 19.00 (20.00)* Lisää teoriaa. ja keskustelua

Aamulla isäntä vei emännän kurssille ja sitten pääsin kunnon metsälenkille isännän kanssa. Mamma kävi hakemassa mut ruokatauolla. Mä en leikki ulkona millään, joskus emännän tai isännän hanskalla, koska ulkona on kaikkea muuta mielenkiintoista. Mamma taitaa olla välillä pallohukassa mun kanssa sen suhteen, vissiin haluisi palkata mua leluilla namien sijasta.

Ensin pääsin tutustuun ihmisten ympäröimään alueeseen ja syömään namipaloja sielä, mutta mua ois kiinnostanut enemmän hajut siinä maassa. Koulutuskentällä tehtiin ensin mamman kanssa luopumisharjoitusta, missä mä olin hyvä mutta mamma vähän sekoili. Sen jälkeen menin autoon odottamaan. Lopussa leikittiin mamman kanssa hanskalla ja pääsin haisteleen. Autoon meno useaan kertaan kesken kaiken kivan oli kaikkein tylsintä mutta onneksi sieltä pääsi useasti pois.

Illalla pääsin leikkimään uusilla leluilla mamman kanssa mummon pihassa ja metsälenkillä, tosin metsässä ne lelut oli jo aika tylsiä. Nyt mamman pää taas pursuaa uusia ideoita ja mä oon tietty "uhrina"

perjantai 4. huhtikuuta 2008

Kesäksi kuntoon

Emäntä on hurahtanut liikuntaan ja ideologiaan kesäksi rantakuntoon ja mä saan sitten olla apuna tässä projektissa. Me on alettu emännän kanssa käymään juoksulenkeillä. Emäntä laittaa mulle valjaat ja sitten pitkän hihnan ja yhden hihnan vielä omalle vyötärölleen ja sitten me mennään. Juokseminen on välillä ihan kivaa, mutta kyllä mä haluisin haistella ja merkkaillakin enkä vaan mennä eteenpäin. En myöskään ymmärrä et mitä se emäntää auttaa, jos mä vedän sitä eteenpäin... Kyllä ihmiset on kummallisia! Puhavat myös jotain pyörän kanssa juoksemisesta, mitäköhän sekin tarkoittaa

Rakennuskoira

Keskiviikkona olin 6tuntia rakennuksilla, mikä ei kovin mielenkiintoista ollut. Ihmisillä oli kovasti tekemistä ja mäkin olisin voinut välillä osallistua, mutta se ei vissiin ollut aina niin positiivista. Emäntä oli tuonut mulle luunkin mutta ei se kovin kiinnostava ollut, päätin säästää sen syömisen kotiin.

Välillä pääsin emännän kanssa lenkille ja välillä olin Anunkin kanssa kävelemässä. Onneksi oli kaunis ilma niin seisoin sitten ulkona tolppaan kytkettynä, mistä oli hyvät näkymät. Illalla/yöllä olin autossa nukkumassa, koska ulkona oli jo kylmä. Kovin suurta intoo ei kyllä tontille ole enää.