Pinsiöt ja pikku ihminen

Miki tutustuu uuteen tulokkaaseen kotiin tulo hetkellä

yön tunteina

Nuka pesee varpaat ja sormet

ensimmäinen vaunulenkki

päikkäreillä

Päivitystä

Sitä on ollut taas laiska päivitysten suhteen. Agilityreenit Nukan osalta on jatkuneet, vaikka reenipäiväkirja ei oo päivittynyt. Mies on hieman laiska kirjoittaan, sillä Nuka siirtyi noin 1kk sitten miehen ohjattavaksi, kun en enää pysynyt perässä. Nuka on tosi taitava, tekee hyvällä innolla ja motivaatiolla. Elättelen toiveita kisauran aloittamisesta kun ikää tulee tarpeeksi. Miki reenasi viime viikon perjantaihin asti kun meillä oli hallin avain ja rajaton hallin käyttö. Mikin motivaatio on mieletön ja miki on siirtynyt namipalkasta lelupalkkaan, Mikin ongelmana on kepit ja puomi, mutta hyppyratoja ohjatessa se on hyvä.

Muuta... toukokuuta lähestyttäessä vastuu koirien lenkityksestä siirtyi miehelle, mun edelleen paisuessa. Äitienpäivänä laumamme kasvoi pienellä pojalla, jonka koirat on ottanut hyvin vastaan. Suurin pelko oli Mikin vahtivietistä lauman uusinta jäsentä kohtaan. Miki oli keskiviikkona meidän kotiutuessa huomattavasti kiinnostuneempi tulokkaasta kuin Nuka. Molemmat haistelevat ja pusuttavat uutta tulokasta. Vieraina on käynyt tulokkaan isovanhemmat sekä velejeni perhe: kaksi aikuista, 2kk ikäinen vauva ja Mila pinseri. Kaikki on saanut rauhassa sylitellä ja haistella ja pusutella uusinta laumanjäsentä eli kaikki on mennyt paremmin kuin uskalsin toivoa.

Ilmat on ollut aivan ihanat ja koirat nauttivat takapihalla olosta. Nuka vahtii huomattavasti enemmän reviiriä haukkumalla, Miki ei niin välitä ihmisistä/koirista niin kauan kuin ne pysyvät meidän rajojen ulkopuolella.

Kallion päältä on hyvä tähystää