maanantai 18. kesäkuuta 2007

Kyllä minäkin joskus

Tänää kävin isännän pentupiirissä leikkimässä, kun emäntä oli kuulemma agilityn sm-kisoissa töissä. Emäntä lähti sinne jo aamusta, kun oli mut ensin lenkittänyt. Yritti se emäntä tarjota mulle kanansiipiäkin, mut en oikeen heti innostunut, huomasin et emännällä on kiiren enkä ois sitä millään päästänyt lähteen. Aamusta pitäs saada jotain helpommin syötävää niin pääsis takas nukkumaan.

Taas vähän hirvitti ne kaverit sielä pentupiirissä. Sielä niillä pennuilla on niin kova meno sisätiloissa, mä kun mielummin ensin juoksisin ulkona ennenkö alan painimaan. Sielä me kuitenkin tunti oltiin, välillä kävin isännän sylissä istuun ja mä osaan sellasen tempun mitä ne muut ei tajua ollenkaan. Kun mua ei enää huvita leikkiä tai meno menee liian rajuks niin hyppään tuolille istuun. Isäntäväki kyllä komentaa mua niiltä penkeiltä alas. Leikin jälkeen tulin kotiin nukkumaan hetkeks.

Päikkäreiden jälkeen isäntä otti mut mukaansa ja me lähettiin kans sinne kisoihin, tosin vaan yleisöks. Oli ihana nähä emäntä ja sielä oli muutenkin paljon kaikkee nähtävää, isäntäväki ei vaan tajunnut mun kiirettä vaan jouduin edelleen oottaan et ne tulee, mun vetämisestää ei ollut mitään hyötyä, kun yritin niitä hoputtaa ne jähmetty paikoilleen, ihmiset on niin kummallisia. Ois ollu kiva käydä haisteleen muita koiria, mut kun en päässyt niin totesin et paras ottaa vaan rennosti niin pääsee edes eteenpäin. Sain mä uuden hihnankin sellasen tosi pitkän, sen kanssa on kiva kulkee. Ja yhden uuden lelun emäntä osti, pääsin ite testaan lelua ennenkö se ostettiin.

Kisoissa oli tosi paljon erilaisia koiria. Siinä vaiheessa kun mä pääsin sinne niin suurin osa oli isoja (kuulemma makseja, mustakin tulee varmaan maksi, koska oon nyt jo 43cm) minit ja medit oli kuulemma kisannut jo aikasemmin. Mä näin pinserinkin sielä radalla, kyllä sillä vauhtia oli, mut jos oikein muistan niin vaudissa tais yks rima tipahtaa. Kaikilla koirilla oli tosi kivaa sielä radalla, mikä on helppo ymmärtää, koska se putki on ainakin tosi huippu juttu.

Isätäväki ei päästänyt mua radalle ne ei olenkaan ymmärtänyt mikä huippulahjakkuus oisin ollut. Yks pentu oli saanut oman isäntäväen harhautettua ja kävi kesken kisaradan. Pentu ei vaan tajunnut hypätä ollenkaan niiden rimojen yli, keppeillä se yritti harhauttaa kisailevaa koiraa mut ei onnistunut, aikuinen koira oli sille liian nopee. Jos mä oisin päässyt radalle, olisin kyllä hypnnyt ne rimat ja voittanut sen toisen koira, vielä mä joskus näytän. Tällä reissu ja siinä auringonpaisteessa tyydyin makoileen isäntäväen jalkojen vieressä varjossa. Kehuivat mua kovasti fiksuksi, kun osasin rauhoittua. Kyllähän mä osaa mitä vaan, mut huvittaako mua joku juttu on sit toinen asía.

Kisoista tultiin käymään pikasesti kotona, isäntäväki ei osannut ollenkaan rauhoittua vaan ne touhus kokoajan jotain. Niiden touhuaminen tietää aina lähtöä, tällä kertaa mä pääsin mukaan. Mua ei vaan ois voinut vähempää kiinnostaa taas autoon hyppääminen, toisaalta se oli mukavaa et tuli vihdoinkin lepohetki. Auto matka kesti parituntia kun lähettiin isännän vanhemmille, muutaman kerran sielä oon käynyt ja ihan mukavaa sielä on, mulle on ihan oma sohvakin sielä, tosin isännän ja emännän sänkyäkin pitää käydä testaan jos ne ei huomaa.

Iltalenkillä pääsin taas touhuaan kaikkee kivaa emännän ja isännän kans, oli seuraamista, luoksetuloa, pallolelun hakua. Kun olin saanut päivän touhuata omiani niin yhdessä tekeminen ja ne makupalat oli tosi kiinnostavia. Pikkasen harjoteltiin myös agilityjuttuja kiertämällä puita jalasten leikkipaikalla leikkien, pitihän mun näyttää mihin tuleva suomenmestari pystyy...

Ei kommentteja: