Väsymystä ja vesisadetta!

Alkuviikko onkin mennyt toipuessa juhannuksesta. Maanantai meni lähes tulkoon kokonaan nukkuessa, onneksi agilityreenitkin oli siirretty tähän päivään. Olin juhannuksesta paljon väsyneempi kuin isäntä ja emäntä, mutta niiden ei tarvinnutkaan olla valpaana koko juhannusta, oli niin paljon ihmisiä joiden menemisiä piti katsoo.

Oltiin sellaisessa vuokramökissä isänän ja emännän kanssa. Viereisessä isossa mökissä oli emännän ja isännän kavereita (paljon leikkikavereita mulle, tosin ensin piti varmistaa et ne on oikeesti kivoja) ja sit siinä ympäristössä oli vielä kaksi pientä mökkiä, jossa oli porukkaa, lauantaina oli paljon lapsi kavereita, joiden kanssa innostuin juoksemaankin.

Sain olla juosta vapaana lähes kolme päivää. Lauantaina tehtiin maalta kaupunki visiitti Kristiinan kaupunkiin, jossa olikin paljon kivoja tuoksuja ja ihania ihmisiä sekä sain vähän jätskiä, JAMM. Mökillä oli ihmisillä olympialaiset ja mä olin tietty isännän ja emännän kanssa samassa joukkueessa, esimerkikisi haarukan etsintä oli kivaa, se kisa me voitettiin. Yhessä kisassa isäntää ja emäntää piti pelastaa kun ne oli liian lähekkäin vieraiden ihmisten kanssa, mun pelastuksesta johtuen ne tais hävitä sen kisan.

Mökillä parasta oli kaivaminen ja oman luun syönti. Sunnuntaina käytiin paluumatkalla luonnonpuistossa, jossa oli tappaja muurahaisia, ihan varmasti ne oli iskenyt silmänsä vaan muhun, mä kun oon täyttä lihasta, vaikka kuinka juoksin ja pyörin sammalikossa aina joku oli kimpussa. Sunnuntaina pääsi vielä "omalle" mökille juoksemaan, isäntäväen suostuttelusta huolimatta en halunnut järveen uimaan, mutta olin laiturilla valmiina pelastaan ne.

Kaivuuhommissa

Alkuviikko on satanut vettä ja voiko mikään olla sen tylsempää kuin vesisade. Sillon on kurjaa käydä edes lenkillä, tänää yritin välttyä ulosmenolta tekemällä pissan matolle, mutta ei auttanut isänntäväki oli päättänyt et sateesta huolimatta tarpeet tehdään ulos, niinpä olen joutunut käymään vesisateessa.

Tänää oli agilityreenitkin vesisateessa, emäntä tais olla taas vähän pulassa kun mua ei kiinnostanut lelut, tällä kertaa emäntä kiellesi haistelunkin. Yritin jäädä putkeen sateensuojaan, mut se temppu ei onnistunut, emäntä oli mua näppärämpi ja jouduin takas sateeseen. Sen verran pitää sanoo, että ohjaaja kehu kyllä mun keppien pujottelu suoritusta.

Leikkiä seropipennun 6kk kanssa

Illalla sain herkutella kanansiivillä, paras tapa syödä niitä on emännän kädestä. Voin suositella kaikille lihaisia luita ja lihamössöä, naudanmaha ja sydän on mun suosikit. Kasvissyöjää emäntä musta koittaa välillä saada, mutta en mä ihan vielä suostu kasvissyöjäks, toki jos on joku mukava lisuke siinä niin sitten nekin menee.

Vauhdikas alkuviikko!

Maanantaina oli taas agilityä, joka oli hurjan kivaa. Tälläkertaa meitä oli vaan kaks muut vissiin oli jo aloittaneet juhannuksen vieton. Mulle ei oo vielä selvää mitä se sellanen juhannus on mut siitä on puhuttu paljon oiskohan se jotain hyvää syötävää. Mutta siis palatkaamme agility reeneihin. Maanantaina reenattiin puomia, mä olin tosi rohkee eikä yhtään pelottanut sielä korkeella. Lopussa sain seistä kontaktilla etujalat maassa takajalat kontaktilla ja emäntä hoki sanaa ota, se tarkoitti että kupissa mun nenän edessä oli nakin paloja ja kun sain syötyä nakit niin taas tuli sana ota ja nakkia tippu kippoon. Olin ollut kaukaa viisas kun jätin päivällä nappuloita syömättä.

Puomiharjoittelun jälkeen mentiin taas keppejä, emäntä tuppas oleen mua hitaanpi ja mä oisin oikassut muutaman kepin, kun nakkipala karkas liian kauas. Keppien jälkeen tuli uus harjoittelu, missä mä sain juosta elämäni kyllyydestä, ihmniset kentän laidalla vaan totes et tolla pojalla riittää virtaa. Kyllä olikin aika päästä juokseen, kun aamupäivän olin ollut yksin kotona nukkumassa.

Eli siis emäntä yritti mua houkutella lelulla "esteiden" välissä(harmittavaa kyllä meillä ei ollut mitään hypättäviä rimoja, mä oon meinaan tosi hyvä hyppään). No kun mä kiinnostuin lelusta juoksin estetoppien välistä kohti emäntää ja sit se heitti lelun toisten estetoppien välistä ja mun piti juosta estetoppien välistä kohti lelua. Kuka jaksaa kiinnostua jostain lelusta kun oli tutkimatonta mettää lähellä, mä siis sinkasin sinne ja jätin lelun oman onnensa nojaan, leikkiköön emäntä sillä kun kerran niin innokkasti sitä heilutti. Mettästä piti tulla takasin kun emäntä huuteli, mutta pakkohan mun oli käydä kattoon ensin sitän ihanaa tyttö pentua kentän laidalla.

Yritettiin temppua uudelleen, mut en mä viitsinyt käydä enää edes haistaan sitä lelua, kun emäntä oli heittänyt sen vaan lähin suoraan tuoksujen ja sen ihanan tytön luo. No tästä kaikesta seuras se et emäntä sai leikkimisopastusta ja se kouluttaja koitti kans saada mua kiinnostuun lelusta, ei voinut ymmärtää et kaikki muut paitsi lelut kiinnostaa ulkona. Se lelu oli sunnuntaina kiinnostava, mut en kai mä jaksa joka kerta niistä innostua. Ohjaajan mielestä lelu oli huono, kun en kiinnostunut siitä joten emäntä otti laukusta uuden lelun, joka on kyllä kiva mutta hei haloo kuka jaksaa leikkiä ulkona leluilla. Nyt olin hihnanpäässä et kovin kaukana en päässy käymään ennenkö vauhti loppu. Tästä kaikesta seuras se et kotona ei oo enää leluja näkynyt maanantain jälkeen. Reenin lopuks sain taas juosta putkesta joka on ihan huippua vielä kun lopussa odottaa emäntä nakkien kanssa.

Tiistaina me käytiin emännän kanssa ekaa kertaa koirapuistossa tai siksi emäntä sitä kutsu. Tehtiin kaupunki reissu bussilla, pääsen harvoin bussiin, vaikka sielä on niin mukava matkustaa, saa olla emännän sylissä ja on paljon erilaisia tuoksuja sekä ihmisiä. Koirapuisto oli sellanen aidattu alue, jossa oli penkkejä, niitä oli kiva hyppiä, ja sit sielä oli paljon tuoksua ja sain juoksennella vapaana. Mä en ymmärrä mistä se koirapuisto nimi tulee koska yhtään koiraa sielä ei ollut. Koirapuistosta lähettiin käveleen kohti Särkäniemeä ja lopulta päädyttiin jäätelökojulle, jossa odotti isäntä. Sain maistaa sitä ihmisten kutsumaa jäätelöä emännältä, kun se ei kaikkea jaksanut syödä. Hyvää se jäätelö oli kuumana kesäpäivä.

Illalla käytiin ensin jotain taloa ihaileen, jossa oli liukkaat lattiat ja keittiöstä löysin lihapullankin

lattialta, ei siis hullumpi saalis. Vielä mentiin illaksi mökille, jossa sai juoksennella. Mökillä pitää

vahtia ihmisiä,kun ne menee järveen, se on vähän niin kuin isojuomakuppi. Mä seison laiturilla ja vahdin ettei ne huku sinne ja kuivaan isäntäväen kielelläni. Sauna on toinen paikka jossa ne myös käy, sielä on kuumaa ja kosteaa, ei kovin mukavaa. Mökillä oli nyt paljon porukkaa ja sain aina rapsuttelua kun pysähyin johonkin, ei hullumpaa palvelua.

Mökille jäätiin myös yöksi, sielä oli myös emännän mummo ja täti. Isäntäväen kanssa nukuin pikkumökissä, sureksi pettymykseksi sieläkään ei päässyt sänkyyn nukkumaan, isossa mökissä kun saan nukkua ihan omassa sängyssä kun sielä ei ole muita. Tänää heräilin isännän kanssa, mutta isännän lähdettyä töihin en voinut mennä emännän kanssa nukkumaan, koska mökillä ei malta nukkua jos ihmiset on hereillä, nähkääs sitä ei tiedä mitä kummallista ihmiset keksii, joten niitä tarvii vahtia. Tänää oltiin emännän ja sen tädin kanssa lenkillä missä sain juosta vapaana. Sielä näky hevosia, jotka on vanhoja tuttuja, mutta löysin matkan varrelta karvat pystyyn saavia otuksia, ne käveli neljällä jalalla ja niissä oli laikkuja sekä osalla sarvia päässä, niitä ihmiset kutsuu lehmiksi, ei kovin kivoja.

Tänää oli hyvä että olin vahdissa, sillä naapurin mäkin uroskoira tunkeutui/ karkasi meidän tontille ilman sen ihmiskaveria. Mä sain ulkona jonkin aikaa ilmottaa emänälle ennenkö se tajus tulla katsomaan mikä juttu nyt on. Emäntä tuli ensin meidän väliin katsomaan, että se toinen kaveri on ok sen jälkeen me tehtiin vähän tuttavuutta, lopulta käytiin emännän kanssa saattamassa se toinen koira takasin kotiin.

Tultiin onneksi jo kuuden aikaan kotiin ja sain taas jäädä yksin vihdoinkin kunnon lepoa. Isäntäväen palattua kotiin kävin haistaan ne mutta jatkoin taas tyytyväisenä unia. Illalla heräteltiin vielä iltalenkille. Iltalenkillä oli seuraamisharjoituksia, sivulle menoa, vissiin tein sen hienosti kun emäntä oli ihan fiiliksissä, oli myös makkarajälkeä, hakua sekä emännän että isännän ja lopuksi pieni metsä osuus, jossa pääsi lintua ajamaan. Iltaruuan jälkeen päätin vähän lukea lehteä, kun isäntä oli jättänyt sen sohvalle, mutta rankka alkuviikko vaati veronsa.

Rippijuhlat

Tänää oli isännän serkun rippijuhlat. Ensin mä mietin et mitäköhän ne sellaset ihmisen hömpötykset on mut voin kertoo et kannattaa kokeilla, mulla oli tosi kivaa. Rippijuhlat oli sen tytön kotona ja niillä oli aivan mahtava piha maalla, sielä oli paljon tuoksuja. Mä haistoin heti et sielä asustaa kissoja, mut niitä ei näkynyt ne oli vissiin pelästynyt kun näkivät mikä komistus autosta nousee. Oisin kyllä leikkinyt mielelläni kissojen kanssa, ne ei tiedä mitä ne menetti.

Sielä oli onneks paljon muuta kivaa. Ensin juoksin pitkin pihaa 6-vuotiaan pojan kanssa, kuulemma jalkapalloilija, mut ei se mulle pärjännyt. Olin paljon nopeempi, tosin mun käännökset meni aina pitkäks. Onneks oli koko ajan raikasta vettä tarjolla ja sain juoda ja levätä sillon kun mua ei haastettu juoksukilpailuun. Pojan lähettyä jalkapallo peliin sinne tuli koira mulle kaveriks.

Toinen koira oli jonkin verran isompi ja sen verran vanhempi ettei jaksanut koko aikaa pysyä mun vaudissa. Muutenkin toinen koira oli hieman kummallinen, se teki uimahyppyjä lampeen kepin perässä. Mä en kyllä ois kastellut jalkojani jonkun niin turhan, kun kepin vuoksi. Olin paljon fiksumpi, juoksin rannalla ja harjoittelin mun tulevaa uraa. Hypin kaikkien penkkien yli mitä rannalta löytyi ja juoksin siltaa pitkin, se oli puomiharjoittelua jos ette arvannut.

Juhlien jälkeen oli taas automatka luvassa, tällä kertaa lähdettiin kotiin. Kotona isäntäväki alko heti puuhaileen jotain, ne on hieman kummallisia kun eivät osaa rauhoittua. Hetken katottuani niiden touhuja arvasin et taas tehään lähtöä. Tälläkertaa menin omaan petiin ja toivoin et saisin rauhassa nukkua. Toiveeni kävi toteen ja ne hävis hiljaa ovesta ulos. Ihana rauha, koko asunto ihan vaan mua varten ja ihana rauha nukkua.

Sain olla 4tuntia ihan rauhassa, välillä kävin pyörittään lelupalloa että sain ruokaa, muuten en viitsinyt turhaan stressata. Meillä ei oo lattialla enää pissapapereita, koska osaan pitää kodin puhtaana. Pitkän yksinolon jälkeen, joskus tulee ilopissatippoja isäntäväen tullessa kotiin. Isäntäväki oli vissiin hieman ollut huolissaan, miten mä osaan pitää kodin puhtaana, kun kävivät matot tutkimassa, mutta ihan turhaan.

Kyllä minäkin joskus

Tänää kävin isännän pentupiirissä leikkimässä, kun emäntä oli kuulemma agilityn sm-kisoissa töissä. Emäntä lähti sinne jo aamusta, kun oli mut ensin lenkittänyt. Yritti se emäntä tarjota mulle kanansiipiäkin, mut en oikeen heti innostunut, huomasin et emännällä on kiiren enkä ois sitä millään päästänyt lähteen. Aamusta pitäs saada jotain helpommin syötävää niin pääsis takas nukkumaan.

Taas vähän hirvitti ne kaverit sielä pentupiirissä. Sielä niillä pennuilla on niin kova meno sisätiloissa, mä kun mielummin ensin juoksisin ulkona ennenkö alan painimaan. Sielä me kuitenkin tunti oltiin, välillä kävin isännän sylissä istuun ja mä osaan sellasen tempun mitä ne muut ei tajua ollenkaan. Kun mua ei enää huvita leikkiä tai meno menee liian rajuks niin hyppään tuolille istuun. Isäntäväki kyllä komentaa mua niiltä penkeiltä alas. Leikin jälkeen tulin kotiin nukkumaan hetkeks.

Päikkäreiden jälkeen isäntä otti mut mukaansa ja me lähettiin kans sinne kisoihin, tosin vaan yleisöks. Oli ihana nähä emäntä ja sielä oli muutenkin paljon kaikkee nähtävää, isäntäväki ei vaan tajunnut mun kiirettä vaan jouduin edelleen oottaan et ne tulee, mun vetämisestää ei ollut mitään hyötyä, kun yritin niitä hoputtaa ne jähmetty paikoilleen, ihmiset on niin kummallisia. Ois ollu kiva käydä haisteleen muita koiria, mut kun en päässyt niin totesin et paras ottaa vaan rennosti niin pääsee edes eteenpäin. Sain mä uuden hihnankin sellasen tosi pitkän, sen kanssa on kiva kulkee. Ja yhden uuden lelun emäntä osti, pääsin ite testaan lelua ennenkö se ostettiin.

Kisoissa oli tosi paljon erilaisia koiria. Siinä vaiheessa kun mä pääsin sinne niin suurin osa oli isoja (kuulemma makseja, mustakin tulee varmaan maksi, koska oon nyt jo 43cm) minit ja medit oli kuulemma kisannut jo aikasemmin. Mä näin pinserinkin sielä radalla, kyllä sillä vauhtia oli, mut jos oikein muistan niin vaudissa tais yks rima tipahtaa. Kaikilla koirilla oli tosi kivaa sielä radalla, mikä on helppo ymmärtää, koska se putki on ainakin tosi huippu juttu.

Isätäväki ei päästänyt mua radalle ne ei olenkaan ymmärtänyt mikä huippulahjakkuus oisin ollut. Yks pentu oli saanut oman isäntäväen harhautettua ja kävi kesken kisaradan. Pentu ei vaan tajunnut hypätä ollenkaan niiden rimojen yli, keppeillä se yritti harhauttaa kisailevaa koiraa mut ei onnistunut, aikuinen koira oli sille liian nopee. Jos mä oisin päässyt radalle, olisin kyllä hypnnyt ne rimat ja voittanut sen toisen koira, vielä mä joskus näytän. Tällä reissu ja siinä auringonpaisteessa tyydyin makoileen isäntäväen jalkojen vieressä varjossa. Kehuivat mua kovasti fiksuksi, kun osasin rauhoittua. Kyllähän mä osaa mitä vaan, mut huvittaako mua joku juttu on sit toinen asía.

Kisoista tultiin käymään pikasesti kotona, isäntäväki ei osannut ollenkaan rauhoittua vaan ne touhus kokoajan jotain. Niiden touhuaminen tietää aina lähtöä, tällä kertaa mä pääsin mukaan. Mua ei vaan ois voinut vähempää kiinnostaa taas autoon hyppääminen, toisaalta se oli mukavaa et tuli vihdoinkin lepohetki. Auto matka kesti parituntia kun lähettiin isännän vanhemmille, muutaman kerran sielä oon käynyt ja ihan mukavaa sielä on, mulle on ihan oma sohvakin sielä, tosin isännän ja emännän sänkyäkin pitää käydä testaan jos ne ei huomaa.

Iltalenkillä pääsin taas touhuaan kaikkee kivaa emännän ja isännän kans, oli seuraamista, luoksetuloa, pallolelun hakua. Kun olin saanut päivän touhuata omiani niin yhdessä tekeminen ja ne makupalat oli tosi kiinnostavia. Pikkasen harjoteltiin myös agilityjuttuja kiertämällä puita jalasten leikkipaikalla leikkien, pitihän mun näyttää mihin tuleva suomenmestari pystyy...

Ihmisiä kadoksissa

Mä löysin kanssa tän blogijutun joten koitetaan miten tää lähtee käyntiin et jaksanko alku innostuksen jälkeen kertoo teille mun jännittävästä päivästä.

Tänää on ollu kumma päivä, aina joku on hukassa. Aamulla isäntä lähti tavalliseen tapaansa töihin. Oon ottanut viime viikkoina tavakseni nousta isännän kanssa samaan aikaan, koska se tietää lyhyttä lenkkiä ja ruokaa, aamun kohokohta on kupillinen ruokaa. Mä otan tosi rennosti isännän töihin lähdön, sitä tapahtuu lähes joka päivä ja aina samaan aikaan.

Kun isäntä on lähtenyt töihin hyppään muina miehinä sänkyyn emännän viereen. En sais olla sängyssä, yleensä tulee komento alas ja jos en tottele tulee vesipyssystä persuuksille ja se vasta on kurjaa. Öisin mä en sinne mee, alkuyöstä valloitan sohvan tai oman pedin ja loppu yöstä kömmin sängyn viereen karvamatolle nukkumaan. Jos vaan makuuhuoneen ovi on unohtunut auki tai edes raolleen niin aina voi yrittää päivisin sinne hypätä. Aamut on sellasia et yleensä sänkyssä nukkuminen emänän vieressä onnistuu, ainakin hetkellisesti. Kerron teille salaisuuden, miten mä toimin. Odotan, et isäntä on hävinnyt ovesta ulos eli ei oo mua komentamassa. Emäntä on niin sikeä uninen ettei se herää mihinkään, vaikka taloräjähtäs, joten isännän lähdettyä mä hyppään sen puolelle sänkyä nukkuun, kunnes emäntä herää komentaan mua pois sängystä. Nykyään lähden yhden komennuksen kuultuani, koska en haluu kastua.

Eli siis tää aamu meni tavalliseen tapaan. Emännän kans lähettiin sit päivällä käymään mummolassa (emännän vanhemmilla). Mummola on aivan ihan paikka, ennen sielä sai juoksenna vapaana pihassa, nykyään vähän vähemmän, mikä on tylsää. Mua kiinnostaa niin paljon koirat, jos ne menee siitä ohi etten malta pysyä pihassa ja siks mua on pidetty hieman enemmän silmällä tai hihnassa, mut kyllä mä vieläkin välillä juoksentelen sielä vapaana. Mummolassa saa myös extrapaljon rapsutuksia ja leikitystä. Mummo myös antaa aina sillon tällön tai aika usein namia, kun emäntä ei oo vahtimassa. Mummolassa saa namia vaan olemalla omaitsensä sielä myös saa olla melkein missä vaan ainakin jos emäntä ei oo vahtimassa. Mut oikeesti mä oon aika siivosti, koska sielä on niin kivaa.

Mummolassa oli ensin kaikki paikalla, mut sit kun olin emännän kanssa pihalla sieltä oli mummo ja vaari hävinnyt. Koitin sisällä ettiä niitä kaikkialta ja hieman huhuilla vinkumalla, mut niitä ei löytynyt. No mun ei auttanut kun mennä emännän jalkojen taakse lepäileen. Onneksi mummo ja vaari tuli takas ja taas pääsi tervehtiin niitä ylitse vuotavasti, hyppy, pomppu, pusu ja vähän välillä tais hampaatikin osua, mut ihan vahingossa vaan.

Lenkillä käytiin emännän ja mummon kanssa. Sain juosta lähes koko lenkin ajan vapaana. Vastaan tuli ainostaan yks juoksija, mut emännän makkarat oli paljon kiinnostavammat kuin se.
Lenkillä se katoomis temppu kävi taas, tällä kertaa katos mummo. Mä oon jo onneks niin taitava haussa et löysin sen aika pian ja sain makkaraa palkaks. tää on aika kiva leikki, mut ei se silti oo kivaa kun ihmisiä katoon.

Kotiin kun tultiin niin isännän ois pitänyt olla sielä, mut vaikka mä kuinka etin ja kutsuin sitä niin ei ketään. Kauaa ei keretty kotona oleen, kun emäntä vaihto reenivaatteet päälle ja teki katoamistemput, ei oo vieläkään kovin kivaa jäädä yksin kotiin, mut enää en jaksa kun kerran vinkua ja meen sit takas omiin puuhiini. Yleensä käytän aikani nukkumiseen, koska yksin mikään muu tekeminen ei oo niin kiva luitakaan ei viitsi kauheesti syödä. Pikkasen pitää aina palloa pyörittää, kun sieltä tippuu ruokaa, mut kun innostun siitä niin pallo menee sohvan alle piiloon ja mä alan oleen jo vähän liian iso ryömiin sen perässä.

Onneks emäntä tuli takas ennen iltaruokaa, isäntää ei vieläkään näkynyt vaikka mä kävin erikseen sitä ovelta ettiin. No maha täynnä ja leikeistä väsyneenä menin nukkumaan vaikka koko lauma ei ollut kasassa. Mun on pakko teille kertoo, kuinka mä oon keksinyt hyvän tavan ansaita makupaloja. Lenkillä otan kontaktia ja meen emännän vasemman jalan viereen käveleen niin tulee makupaloja, saan myös makupaloja kun otan kontaktia emäntää koirien sijasta.