Mamma sairastaa

Mamma on ollut pari päivää kipeenä ja koska muutto tohinat on menossa niin me ollaan mamman kanssa nukuttu kylkikyljessä olkkarin lattialla petarilla. Sinänsä mulla ei oo valittamista, mutta kovinkaan paljoa ei oo ollut aktiviteetia. Milan kanssa pääsin eilen hetkellisesti peuhaamaan. Isännän tullessa kotiin mä en enää pääse mamman viereen vaan oon ollut sitten jalkopäässä ja omalla viltilläni.

Muutto tohinassa on se hyvän puoli että mä oon saanut olla joka paikassa oon päässy päivisin sänkyynkin nukkumaan, kun mamma on pakannut tavaroita ja mikä olis sen parempi paikka. Ihmisiä on tullut ja mennyt viime päivinä enkä aksa kovin montaa kertaa päivässä ilmoittaa enää niistä.

Oon kuuullut että kuukausi vietetän matkalaukkuelämää, mökillä, mummolla, Milan luona, milloin missäkin, sitten kuulemma pitää muuttaa siihen kamalaan paikkaan jossa kuuluu pauketta ja rätinää, piha kallio on kyllä kiva, kuten lähi metsätkin. Hyvänä puolena voisin mainita että lauma on kasassa sitten ensimmäisen kerran 10kk.

Kyllä ihmiset on hulluja!

Käytiin emännän ja mummon kanssa mökillä. Mummo meni edeltä kun me mamman kanssa käveltiin mökille tai mä juoksin ja mamma laahusti perässä. Mökin pöydällä odotti kirje naapurilta. Missä hän ystävällisesti ilmoitti, että on kylvänyt hiiren/rotan myrkkyä pitkin tonttiaan sekä rantaan laittanut minkkiloukkuja meitä koiria varten. Hän ilmoitti myös soittavansa poliisit, jos heidän puollellaan näkyy koiria.

Kirjelappusen luettuaan mamma laittoi mut hihnassa puuhun kiinni, vaikka en varmasti ole käynyt naapurin puolella tänä vuonna, tietty jos mökki tie lasketaan naapurin puoleksi, sillä hän omistaa 50m pätkän meidän mökkitiestä. viime kesänähän me Nelsonin kanssa ilmoitettiin jos ihmisiä käveli mökin pihan ohitse, mitä naapurin lapsenlapset viissiin pelkäs.

Pinsereiden match show Helsingissä!

Mamma ja Anu pakkas mut ja Milan autoon. Me matgkasimme Helsinkiin paikkaan jossa oli paljon koiria. Mamma oli kovasti stressaantuneen oloinen et vähemmästä sitä itekin alko stressaamaan ja hilsehän siinä pukkas päälle. Sielä koira alueella oli sisaruksiakin, joita oli aivan mahtava nähdä. Sielä oli Nala-sisko, joka tuoksui aivan mahtavalta, muttei ollenkaan tykännyt kun mä oisin käynyt vähän haisteleen. Paikalla oli myös Muusa-sisko, joka ei myöskään ollut kovin suopea takapuolen haisteluun, sitten oli vielä komea veljeni Castor. Myös kasvattajani Anja oli paikalla, Anjalla oli oikein hyviä nameja.

Päivän tempun nimi oli juokse kehässä mamman kanssa, mikä ei ollut kovin mielenkiintoista, kehän ulkopuolella ois ollu paljon mielenkiintoisempaa. Kehässä juoksemisen lisäksi piti näyttää siivosti hampaansa ensin mammalle sitten vielä tuomarille sekä antaa tuomarin koskea, jopa arkoihin paikkoihin, pojat tietää ettei kovin kivaa. En mä siitä niin kovasti ois välittänyt, mutta ei auttanut muu. Tuomari antoi kyllä mammalle ohjeita ja palautetta ja sitten mä tiesin paremmin miten toimia.

Onneksi kaiken näyttämistuohuilun lopuksi pääsi koirapuistoon peuhaamaan sisarusten kanssa. Tässä muutama kuva. ISO KIITOS KUVAAJALLE!

Vasemmalla Miki ja Mila, Muusa oikealta huutaa komentoja!

Taas mua komennetaan,! Muusa sisko on kyllä tosi tomera tapaus, toivottavasti mila ei tarkkaavaisesta katseesta huolimatta ota oppia. Castor on vissiin jo opetettu tavoivuorossa seuraavaksi

Kuulumisia!

Kovasti on mamma ollut kiireinen ja surffaillut koneella etten ole päässyt päivittämään kuulumisia. Vappu meni grillatessa isäntäväen kavereiden kanssa, heillä kaikilla oli lapsia, jotka on kyllä paljon mukavempia kuin aikuiset. Mä olin pääasiassa ulkona vahtimassa että lihoista ja makkaroista tulee sopivia, ettei kypsy liikaa. Mamman lähdettyä töihin mentiin sisälle ja me Santun 2v kanssa touhuttiin kaikkia juttua, mä taisin olla tosi kiinnostava. Santtu kanssa mentiin keittiöön isännältä salaa, sain Santulta pöydältä maissinkin, mikä oli ihan hyvää, harmillista kun ei antanut niitä nakkeja sieltä pöydältä. illalla oli bussi täynnä joten ajeltiin isännän kanssa taksi

mersulla kotiin, ne nahkapenkit oli aika mageet

Milan kanssa olla viikon ajan nähty lähes päivittäin, ollaan lenkkeilty mamman kanssa, mä en kyllä ymmärrä mitä Mila näkee mammassa kun pysyy sen lähellä ja käy pienestäkin kutsusta sitä katsomassa, mulla on paljon kivempaa metsässä hajujen kanssa. Milan kanssa on käyty mökillä, mihin tuli paljon mamman sukulaisia laittamaan laituria järveen, mäkin olisin halunnut auttaa. Mummolla ollaan peuhattu Milan kanssa, ollaan myös saatu kaksin laatuaikaa Milan luona kun omistaja lähti tanssikurssille, onneksi eivät enää illalla intoutuneet tanssimaan sitä ei oo helppoa katsella.

Nelson veli kävi vierailulla vapunpäivänä mikä oli ihan huippua. Meillä ajatukset synkka ja tykätään juosta villinä ja vapaina, Mila ei aina oikein pysynyt mukava vaan se tuppas jäämää ihmisten luokse

.

Mamma, me tuotiin saalis!

Tänään, kun käytiin mökillä "mummon", Anun, Milan ja Mikin kanssa, koirat järjesti yllätyksen. Kävelimme metsän kautta mökille, mummon mennessä autolla. Koirat meni jossain edellä, hetken päästä alkoi kuulua kummallista ääntä. Oltiin aivan varmoja et koirat ajaa sorsaa takaa sellaiselta se ääni kuulosti. Ei tarvinnut kauaa miettiä mitä tapahtu, kun ääni voimeni. Rinnettä alas meitä vastaan juoksi supikoira edellä ja pinskut perässä. Anu kirkui ja mä aloin kieltää koiria. Itse en ois uskaltanut/kerennyt mennä koirien ja supikoiran väliin. Mila jätti leikin sikseen, Miki varmisti et sai ajettua supikoiran ojaan.

En tiedä kuvitteliko koirat saalistavansa vai leikkivänsä uuden kaverin kanssa. Joskus kun Miki on lähtynyt pupun perään on kuulunut kimeää haukkua, kuten myös jos Miki on joskus leikkinyt Lacotte Viton kanssa saalistusleikkejä, Vito edellä Miki perässä. Nyt oli molemmat koirat hiljaa, häntä pystyssä, korvat iloisesti eteenpäin. Onneksi saatiin koirat mukaamme eikä kenelläkään sattunut vahinkoa.

HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ KOIRAPÄIVÄÄ!

KOIRAN ELÄMÄNOHJEET
*Käytä hyväksesi jokainen mahdollinen ilonhetki.
*Hurmioidu raikkaan ilman ja tuulen hyväilystä kasvoillasi.
*Rakkaimpiesi tullessa kotiin riennä tervehtimään heitä.
*Ole tottelevainen silloin kun se on etusi mukaista.
*Nauti, kun joku tahtoo rapsuttaa vatsaasi.
*Ota nokoset ja venyttele ennen kuin nouset.
*Juokse, telmi ja leiki päivittäin.
*Syö halukkaasti ja innostuneesti.
*Ole uskollinen.
*Älä milloinkaan teeskentele olevasi joku muu kuin olet.
*Jos haluamasi on kätkössä, kaiva kunnes löydät sen.
*Jos jollakin on huono päivä, istu hiljaa hänen lähellään ja työnnä kuonosi hellästi hänen syliinsä. *Suo itsellesi yksinkertaisia iloja kuten pitkiä kävelylenkkejä.
*Nauti huomiosta ja anna ihmisten koskettaa itseäsi.
*Älä pure, jos murina ajaa saman asian.
*Kun olet onnellinen, tanssi ympäri ja heiluta koko kehoasi.
*Älä juutu syyllisyyteen ja mökötykseen, vaikka sinua arvosteltaisiin kuinka. Juokse heti takaisin ja solmi uudestaan ystävyyden siteet.

Jumpparilla

Miki kävi tänää (lue maanantaina) fysioterapeutti ja osteopaatti Leena Piiran vastaanotolla, kun hänellä oli tänää vastaanotto Hämeen kennelinpiirin tiloissa. Sain kuulla et Mikillä on vinolantio. Jossain vaiheessa oon itsekin miettinyt et onkohan Mikin selkäranka suora ja nyt näinkin Mikin istuessa ja maatessa et vinoon kääntyi lantiosta. Vinolantio saattaa säteillä kipua rintarankaa ja jopa niskaan asti. Leena Piira oli myös sitä mieltä et koiralla on korkea kipukynnys, ettei näytä kipua ennenkö on tosissaan kipeä. Stressiä ja kiihtymistä tulisi myös välttää siinä mielessä ettei koira aiheuta itselleen vahinkoa, kun ei stressissä tunne kipua.

Jumpparin vastaanotolla Miki oli kuonokappa päässä, mikä ei alkuunsa miellyttäny, mutta koska Miki on jonkin verran pitänyt kuonokoppaa hyväksyi sen. Hetkellisesti oli pitkälläänkin, mutta välillä oli pakko touhuta ja olla terävänä. Kovasti Miki painoi mun käsiä vasten etukropallaan, koska ei millään uskaltanut laittaa pitkälleen, vaikka silmät lupsuivat päässä. Seuraavan koiran haukkuessa ulkona Mikin meinas olla vaikea pysyä nahoissaan, olis tehnyt niin kovasti mieli päästä ulos.

Kotiin saatiin ventyttely ohjeet lenkkien jälkeen sekä ohjeita lämmittelyyn ennen treenejä. Venyttelyitä teimmekin Mikin kanssa lenkin jälkeen, hienosti jaksoi Miki venytellä niin kauan kuin namia oli kädessä. Hankalaa on nopean koiran kanssa saada se rauhoittumaan hitaisiin venytksiin, mutta pikkuhiljaa. Saimme myös ohjeen syöttää B-vitamiinia kuukauden kuurin ja sitten vielä sellaista valmistetta, joka voitelee selkärangan niveliä. Taukoa agilitystä tai muista harrastuksista ei tarvitse pitää mutta puolentunnin ravilenkki ennen treenejä pitää tehdä ja ennen kuin päästää koiraa vapaaksi edes metsään juokseen pitää koiruutta lämmitellä hihnalenkillä. Emännän kunto ainakin nousee jos ravuutan koiraa ennen agilityä ja sitten sielä vielä juoksentelen.