perjantai 28. elokuuta 2009

Olisipa jotain uutta

Meillä ei siis mitään uutta, valitettavasti. Eli Mikin jalat vaivaa edelleen. Viime viikolla loppu kipulääkkeet keskiviikkona ja perjantaina mentiin taas kolmella jalalla. Tän viikon keskiviikkona käytiin taas eläinlääkärissä piti olla vaan tutkimus, mutta pistettiin samalla taas kortisoonit. vasen oli parantunut mutta oikea ei, joten 1.5kk taas hiljais eloa. Ens viikolla saan alkaa venyttään jalkoja ja lihaksia.

Nyt kun on kaks koiraa se menon rajottaminen on hankalampaa. Koirat kun painii useamman kerran päivässä. Mä oon ollut töissä tälläkin viikolla nyt jo yli 40tuntia ja vielä sunnuntaina töitä et taas tulee yli 50tuntia töitä, kuten viimeviikollakin, et aikaa ei paljon koirille oo. Pentu ollaan viety tälläviikolla hoitoon työpäivien ajaksi ja Miki on saanut rauhassa nukkua kotona. Tuntuu et Miki masentuu, kun ei pääse tekeen mitään. Tällähetkellä kun saa kiertää muutaman kerran päivässä korttelin.

torstai 13. elokuuta 2009

Halikossa

Kävimme maanantaina Mikin veljen luona kyläileen. Hiukan jännitti miten menee sillä Nuka oli sotkemassa pakkaa, mutta mitään ongelmia ei ollut. Nelson sai aktivoitua Nukan vahtivietin. Nelsonilla on suuri vahtivietti ja se ilmoittaa kaikista liikkeistä kodin takapihan puolella. Nelson säntäsi aina aidalle vuhvuttelemaan, oli jotain tapahtumia tai ei ja Nuka perässä. Miki katsoi kummissaan. Välillä Miki kävi seisomassa ja katsomassa mua sen näköisenä et mamma kerro mitä noi nyt puuhaa. Jos pojat oli sisällä nukkumassa, ovi auki niin Nuka ilmoitti pihalla tuolista pienellä tuh äänellä, kun luuli kuulevansa jonkin äänen ja taas Nelson oli aidalla. Välillä Nelson joutui sisälle oven taakse jäähylle, jota ei saanut sisäpuolelta auki, mutta ei hätää sillä meillä oli Miki, joka kävi aina näppärästi ulkoa tuuppamassa etutassuillaan oven auki, jotta Nelson pääsi vapauteen. Ei pilsnerit mitään tyhmiä otuksia oo...

ryhmäpotretti
otos 1
otos 2

otos 3...

otos 15
Tunnista koira, osa 1
osa 2

lauantai 8. elokuuta 2009

Paluu sivistyksen pariin

Viikon verran taas nautittiin mökkeilystä, ei juoksevaa vettä, ei naapureita kovinkaan lähellä, saaressa ei oo edes sähköä, joten tunnelmallista kynttilänvaloa. Koirat saivat olla ulkona ilman hihnaa ja pantaa niin paljon kuin halusivat. Koirat saivat nauttia juoksemisesta, painimisesta, auringosta, nuuhkimisesta jne.

vauhtia riitti
paras paikka juoksemiselle ja painimiselle oli tietty meidän mölkkyrata
käytiin myös kattoon ralleja, tässä vaiheessa ei vielä ollut mennyt kun 0-autot

Miki joutui paparazzin kohteeksi, kun jätkästä pitäs saada edes joku edustava kuva

prinsessa, saaren laiturilla
miten niin mulla oli namipaloja kädessä

Mikin mielestä veneily on ihan huippua ja sitä voi tehdä ilman ihmisiäkin, kunhan vaan on ensimmäisenä veneessä Miki saattoi olla saaressa veneessä päiväunillakin.

Tarkkaavainen kapteeni, jolle veneen liukas pohja ei ole kauhistus, toisin kun kerrostalojen lamaavat liukkaat lattiat.

Joskus parhaankin kapteenin on otettava torkut

Nuka näki turvallisemmaksi varautua monin kerroin ja vietti veneillessä aikansa pelastusliivien päällä, kolminkertainen turva, paras turva

Kesäkaupalta Nupsukka löysi vauvan tutin ja osasi heti pitää sitä oikein. Kesäkaupalla tavattiin myös pinserikasvattaja, johon Nupsukka heti tykästyi, terveisiä vaan Kangasniemelle.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Kaupungilla

Tänää käytiin koirien kanssa Tampereen keskustassa eli maalta kaupunkiin. Aateltiin et olis hyvä totuttaa pentua kaupungin vilinään, vielä pitäs matkustaa bussilla. Nuka meni ihan hienosti, mitä nyt bussit oli hieman hirvitys. Helposti reagoi autojen, moottoripyörien ja työkoneiden tms ääniin, pitää ottaa asiakseen käydä vilkas liikenteisillä paikoilla. Kuitenkin kokoajan pystyi syömään.

Miki ei reagoi autojen, kaivureiden tms ääniin. Alkuunsa Miki oli niin kierroksilla ettei kyennyt syömään mitään, siitä on aikaa kun me on viimeksi liikuttu keskustassa, mutta hetkenpäästä Mikikin oli mukana kuvioissa. Mikin kanssa on helppo liikkua keskustan vilinässä, kun se ei oo kiinnostunut ihmisistä, ei maassa olevista ruuista ja roskista, eikä autoista tms, pulut kyllä sai saalistusviettiä aktivoitua. Voin kertoa et oli mielenkiintoista syödä jäätelöä, jonka vohveli meinas hajota, kun on koira jo haluis salistaa lähellä olevia puluja ja sit toinen koira joka olis kiinnostunut hajuista ja kaikesta mitä löytyy maasta. Onneksi meitä oli kaks.

Tänää reenattiin myös seisomista ja hampaiden katsomista molempien kanssa. Mitattiin myös Nuka, joka ei yhtään kauhistunut "rämmisevää" rullamittaa. Neidillä on korkeutta nyt 37cm ja painoa 7.9kg, Mikin strategiset mitat on 51cm ja 17kg.

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Kuulumisia

Mikin kuulumiset:
Sairastelu jatkuu. Luultiin jo että jalka ongelmat on ohi, mutta ei. Tällä viikkolla loppu kipulääkits ja torstaina alkoi jälleen ontuminen. Ahdistus! Tuntuu pahalta kun koira joka rakastaa juoksemista hyppimistä temuamista joutuu taas köpötteleen vaan hihnan kanssa pissalla. Mä en edes muista montako kuukautta siitä on kuin me on käyty Mikin kanssa viimeksi yli puolen tunnin lenkillä saati että oltas tehty normaaleita parin tunnin lenkkejä.

Olin jo kerennyt iloita että päästään perjantaina hakutreeneihin. Otin töistä palkatonta et voin mennä molempien kanssa hakuileen, toki ei ainoa syy palkattomaan, vaan alkava loma ja miehen työmatka olivat myötävaikuttamassa päätökseen. Kävin eilen Mikin kanssa mustikoita poimimassa, niin Mikille epätyypilliseen tapaan se makoili mun vieressä ja välillä peruutti syliin, eikä käynyt haisteleen tai juoksenteleen. Aina kun oon lähössä pentua pissattaan tai muuten kodinhoitohuoneen ovesta Miki tulee toivorikkaana katsomaan pääsiskö mukaan. Sitten on vielä pennun ihanuus ja Mikiä leikittäs kovasti. Tänää kävin hakeen eläinlääkäristä lisää kipulääkkeitä ja vissiin edessä on taas kortisonipistokset, kun eläinlääkäri tulee lomalta.

Nukan kuulumiset:
Nukan kanssa ollaan opeteltu uusia temppuja. Eilen Nuka kieri hieman sitten on leikitty maahan menoa, molempia tehään namin kanssa vielä käsiavusteisesti. Neiti pissaa ja kakkaa edelleen sisälle, no ajan kanssa, en muista minkä ikäsenä Miki oli sisäsiisti mutta se oli tosi nuori. Nuka on aika ahne neiti, eilen varasti sohvapöydältä mun lautaselta leivän päälliset ja yritti saada leipääkin sekä oli juonut mun maitolasista kun se unohtu pöydälle. Mulla on paljon opettelemista, sillä Mikille on saanut jättää ihmisten ruuat eikä se oo niitä varastanut. Kerran unohdin pellillisen juuri tehtyä kinkkupiirakkaa keittiön pikkujakkaralle, kun lähin kauppaan ja siinä se oli koskemattomana kun tulin kotiin.

Nukaltakin jäi eilen hakutreenit väliin, kun sato vettä niin en viitsinyt sen kanssa lähteä, koska pentu ei todellakaan ole mikään sadeilman fani. Eilen kun Miki pääsi ilta pissalenkiltä sisälle niin Nuka nosti ulkona vinkuvonku konsertin ja hyppypomppu temput, koska joutu jäämään vielä ulos jotta pissaisi. Tänää käytiin Nukan kanssa eläinlääkäriasemalla pentupiirissi, missä Nuka sai tunnin painia erilaisten pentuen kanssa, on se rohkea tyttö. Heti oli haastamassa muita leikkiin ja tutustumassa niihin, bulmanstiffin kermanvärinen pentu 14vko oli Nukan suosikki ja sen kanssa painittii ja juostiin. Miki oli pentuna ekat kerrat tuolin alla tai hyppästuolilla tai yritti kiivetä mun syliin. Nyt on myös Nukan kynnet leikattu ekaa kertaa, ihanan helppoa.

Tein koirille fleecevuoriset sadataakit, koska pennulle ei viitsi ostaa takkia kun se kasvaa kuitenkin. Mikillä on hurtan sadetakki, mutta se on jo vähän menossa rähjääntynyt.


Pinserit ja minä valmiina voittamaan sadesään

Voi ei, älä vaan sano et meijän pitää mennä tästä terassilta johonkin?

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Kuvatuksia

Ensimmäiset painit, ollaanko kavereita?


Okei


Mä antaudun


Pentupainia Nuka ja Lyyli

Miki oli varsin ihastunut 11-viikkoiseen Lyyliin, mutta kaksi pinseriä kerralla oli liikaa Lyylille, joten Miki sai tyytyä katsojan rooliin.
Ihanainen Lyyli, joka rohkeesti oli häntä pystyssä vaikka Nuka vei painit lehestulkoon 6-0

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Pieni tarmon pesä

Pennun kanssa tapahtuu joka päivä jotain uutta, joten aina olis kirjoitettavaa, mutta aika ei tahdo riittää mihinkään, kun on kaks koiraa... Kotihommat jää totaalisesti tekemättä, kun käy koirien kanssa yksin ja yhdessä ulkona ja sosiaalistaa, "temppujakin" pitäis opettaa mutta missä kumman välissä, entä kuka siivoo, laittaa ruokaa, pesee pyykit, maalaa talon, tekee pihahommat jne...

Tänää koitin epätoivoisesti kerätä vadelmia pihasta koirien kanssa. Miki ei paljon viitsinyt puuhaan osallistua, Nuka kyllä Mikin edestä. Jouduin laittamaan Nukankin perään pitkän hihnan, kun takanaapurin villakoira oli pihalla ja räksytti, niin en halunnut ottaa riskiä et Nuka menee väärään pihaan. Ei oo varmaan vaikea kuvitella et mulla kulu aikaa ihan mukavasti, kun selvittelin koirien naruja yms. vadelmarasiakin kaatui kertaa kaks.

Eilen Nuka oli meijän mukana mun vanhemmilla ja tänää Nuka oli mun ultimatereeniessä. Neiti keräs kyllä kiitettävästi kaiken huomion. Kentällä oli paljon ihania ihmisiä, joilta sai herkkuja, leikkimistä ja rapsutuksia. Tyynesti ja aika rohkeasti neiti otti kaikki paitsi sen, kun laitoin sitä välillä häkkiin. Neidillä on tahtoa kahden koiran edestä eikä rohkeutta puutu, joten varmasti hyvä agilitykoira neidistä tulee.

Vajaan viikon aikana Nuka on ylittänyt koiraportin, itseasiassa heti ekana päivänä, sillä on ihan omanlainen hyppää ja kiipeä taktiikka. Miki ei siis tule portin yli vaikka pääsisi, sen yli suht helposti hyppäämällä. Nuka on myös saanut oven auki hyppimällä, kun jäi sisälle yksin, onneksi oli sisäovi. Miki ei ole tätäkään koskaan tehnyt. Tänää Nuka hyppi yksin ollessaan olkkarin ulko-ovea vasten ja rikkoi sekä hypimällä että syömällä sälehkaihtimet eikä todella ollut yksin kuin sen aikaa ettei enää huutanut. Nuka myös pissasi yksin ollessaan meidän sohvalle!!! Mä, kun luulin ettei koira pissaa nukkumapaikalleen, on kai turha mainita, ettei Miki ole tehnyt mitään näistä koskaan. Nuka ei ole vielä sisäsiisti ja tuntuu et kakat tulee enemmänkin sisällä kuin ulos, mutta eihän neidillä ei vielä paljoa ikääkään.

Nyt neiti jo tunnistaa oman nimensä, tosin myös Miki nimi käy, koska silloinkin voi tulla namia. Nimensä lisäksi neiti osaa tule sanan ja istu sanan. Tänää koitin hieman kontaktinotto harjoitusta ja aika nopeasti neiti tajus mistä on kyse.

Eilen meillä kävi kotona ihana 11-viikkoinen cokkerinpentu Lyyli leikkimässä, joten tapahtumia on riittänyt. Laitan kuvia huomena josko kone toimis paremmin. On se vaan niin ihanaa touhuta pennun kanssa. Mukavasti oppii itse lisää, pennun ollessa niin erilainen kun Miki pentuna.