nimittäin kirjaimellisesti. Vissiin koirat päättivät helpottaa raskaiden emäntien hommaa ja lenkkeilivät keskenään. Meidän piti mennä lauantaina aamulenkille kolmen pinserin kanssa. Emme olleet kerenneet kävellä kuin noin 5min kotiovelta metsässä, kun kuulin jonkun koirista saalishaukkuvan hieman miestä kauempana. Veljeni pinserillä on voimakkain saalistusvietti ja se saattaa jopa lähteä jäljestämällä metsästään peuroja, pupuja yms. Miki lähtee näkö ärsykkeestä joskin aikaa pupun perään ja Nukan en ole vielä nähnyt lähtevän juuri minkään perään, lähinnä maasta metsästää päästäisiä tms. Tosin yhteislenkillä Nuka ja Mila ovat kuin paita ja peppu.
No lauantaina koirat hävisivät joka tapauksessa kaikki kolme. Meidän lähi metsä on pieni, mutta siitä pääsee pellolle ja muutamaan isompaan metsään ainoastaa pienen hiekkatien ylityksellä. Veljen vaimon kanssa jonkin aikaa etsittiin ja huhuiltiin koiria m utta niitä ei näkynyt, joten päätettiin että on aivan turha yrittää löytää niitä koska emme tienneet mihin suntaan saalis ja koira olivat lähteneet. Naapurille ilmoitin että pitää koiralenkkeillessä silmät auki. Mieheni kävi autolla ajamassa hiekkatiellä lenkin näkemättä koiria.
Noin 1.5tunnin päästä näin oven takana ruskean hännänpään ja sielähän kaikki koirat odottivat sisään pääsyä märkinä ja väsyneinä. Meillä ei koirat enää lauantaina kaivanneet tekemistä vaan unimaittoi, ainastaan pakolliset pissareissut niiden kanssa tehtiin. Ens kerralla pitää miettiä päästetäänkö kaikkia koiria vapaaksi yhtaikaa, sillä Mila on ennenkin kadonnut saalistusreissuille meidän lenkeillä, meijän koirat on kyllä pysyneet mamman huuto/näkömatkan päässä. Lauantaina kyllä luulen Mikin aloittaneen saalistusreissun.
Tänää tein kaksi lenkkiä koirat vapaana juosten, joista toinen kaksituntia, eikä kumpikaan tehnyt elettäkään siitä että olisi hävittänyt mut.
4 kommenttia:
Hyvä, että koirat osasivat kotiutua itse :)
En ole nähnyt kommenttiasi jäljestämisestä, hausta ja tokosta... Ilmeisesti sivut ovat jumittaneet jotain ja kommenttisi katosi bittiavaruuteen :/
Juu, pitää hommata sitten tuollainen korkeampi portti, jos sellaisen päätän ostaa!
Ja kyllä Oki ja Nuka ihan selkeästi ovat sisarukset, kun niin paljon samoja piirteitä löytyy! :D
1,5 tuntia on jo aika pitkä aika olla keskenään lenkillä. Muusa on parhaimmillaan kadonnut vain noin vartiksi silloin kun saalistus oli vielä sen mielestä maailman hienoin juttu. Nykyään se on kaiketi hyväksynyt sen, että ei se mitään kiinni saa ja tulee takaisin jo alkumetrien jälkeen. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy, niinhän se menee.
Meillä on toistaiseksi kahden kanssa onnistuttu siinä, että jos toinen lähtee livohkaan, toisen saa kutsuttua takaisin ja sitten lopulta toinenkin tulee, kun ei saanut seuraa. Toisaalta Kuru ja Muusa on niin erilaisia, että se helpottaa hirmuisesti tällaisia tilanteita.
Hyviä vointeja raskaalle emännälle :)
Miten vai? :D
Nameilla ne saatiin istumaan todella nätisti ja neitini jaksavat istua nätisti vain hetken ilman palkkaa, mutta jos tarjoan namia, niin istuisivat varmasti vartinkin paikallaan :D
Lähetä kommentti