Miki kävi tän kuun alussa eläinlääkärissä kolmevuotis rokotuksella, samalla näytettiin sen silmiä, tassun pohjia ja puhuttiin jälleen alkaneesta ontumisesta. Eläinlääkäri käynnin perusteella päädyttiin kastraatioon ja samassa yhteydessä jalkojen kortisonipistoihin. Eläinlääkäri määräsi myös silmätippoja 3kertaa päivässä, neljä päivää niiden antaminen sujuikin hienosti, mutta sitten saikin tapella. Silmiä sai katella vapaasti ja putsata, mutta kun silmätippa purkki oli kädessä alkoi vääntö...
Tiistaina tehtiin Mikille kastraatio. Mies vei jätkän eläinlääkäriin 11.30, jolloin hänelle sanottiin et soittavat 2-4tunnin päästä kun Miki on kotikuntoinen, aika kuulemma riippuu sittä kuin jätkä sielä käyttäytyy. Olin ihn vaarma et soitto tulee 2h päästä, mutta ei 6 tuntia oli kulunut eikä mitään soittoa kuulunut, siinä vaiheessa meinasin repiä peliverkkarini lopullisesti, koska ell:n sulkemiseenkaan ei ollut paljoa aikaa. Lopulta soitto tuli ja Mikin ell reissun pituudeksi tuli 7h, kun me mentiin hakemaan jätkää kotiin niin sielä se makoili tyytyväisenä häkissä, vaikka meinasikin tassuihinsa seota kun näki meidät.
Kastraation yhteydessä olivat samalla kaapineet Mikin alaluomilta rakkuloita ja pistäneet alaluomille kortisonia, kuulosti hirveeltä jopa hoitsun korviin. Jalkoihin ei oltu laitettukaan kortisonia, kuulemma lihaksisto ei ollut surkastunutta, mikä olisi kertonut ontumisesta, vaikka selväsi Miki on kotona sisälläkin epäpuhdas ravissa ja paljon roikottaa oikeaa etutassua.
Nyt Mikillä on kortisonivoide silmiin kahdesti päivässä, tämä ei ole ollenkaan inhottava. Viimeksikin kun on ollut silmävoide niin jätkä on ollut helpompi potilas kun yksikään ihminen, jolle oon laittanut silmätippoja & -voiteita. Tämän lisäksi tassuja pitäisi pestä koirashamppoolla punoituksen vuoksi. Sitten on vielä ystävämme kauluri 7päivää, tulehduskipulääkkeet 2viikkoa ja saman ajan liikunta kielto, tämänkin jälkeen vain varovasti pikkuhiljaa liikunnan lisääminen.
Koska koirat olisi pitänyt erottaa viikoksi ettei kumpikaan pääse nuolemaan Mikin haavaa päädyimme viemään Nukan mun vanhemmille hoitoon, tosin heti alkuunsa lupautuivat pitämään vaikka 2kk, kun mä puhuin parista päivästä. Tietty jos neidin juoksut tulee nyt niin sitten pitää ollakin useamman viikon hoidossa. Meillä on koti nyt todella rauhallinen kun on vain yksikoira, jota ei saa käyttää edes lenkillä. Miki on muuten tosi taitava kauluripotilas, sillä osaa leikkiä kaulurin kanssa, on etsinyt avaimia kauluripäässä ja tietty tuonut ne mulle =) Ihanaa viettää laatuaikaa yhden koiran kanssa. Viimeistään huomena meen sitten porukoille viettämään laatuaikaa Nukan kanssa.
